13.4. Maanantaina

Viimeinen viikko Pekingissä.

Aikaisin aamusta pääsimme lähihoitajien kanssa tutustumaan kampuksellemme kuuluvaan esikouluun, jossa esikoulun opettajiksi opiskelevat oppilaat suorittavat harjoittelunsa. Kiinassa siis 3-6-vuotiaana suoritetaan esikoulu. 3-vuotiaaksi lapset hoidetaan kotona, joko vanhempien tai yleensä isovanhempien toimesta.

Esikoulu oli todella siisti ja siellä oli todella paljon virikkeitä ja ohjattua toimintaa lapsille.

Opettajat/ohjaajat viettivät kokoajan aikaa lasten kanssa, osallistuivat rakenteluun, kannustivat lapsia tanssimaan ja laulamaan, leikkivät mukana.

Oli mielestäni ilo nähdä, etteivät hoitajat vaan seisoskelleet ja juoruilleet keskenään vaan olivat innostuneita ja heittäytyivät tilanteisiin 120%:sti.

Joni ja minä saimme osallistua 3-4-vuotiaiden ryhmän päivätoimintaan ja pääsimmekin leikkimään yhdessä lasten kanssa. Yhteistä kieltähän meiltä ei lasten kanssa löytynyt, vaikka kovasti he yrittivät välillä jotakin kertoa. Mutta näistäkin tilanteista selvittiin ilmein ja elein J

Lapset ovat erittäin eläväisiä, iloisia ja äärettömän rauhallisia ja tottelevaisia. Ehkä tunnelmaa rauhoitti leikkien aikana soiva musiikki ja aikuisten välitön läsnäolo.

Koska Kiinassa on pikkuhiljaa alettu ymmärtämään englannin kielen osaamisen tärkeys, aloitetaan nykyisin englanninkielen opiskelu jo heti 3-vuotiaana leikkien ja laulujen muodossa. Esikoulussa painotetaan  myös paljon taiteita, kuten laulua, tanssia ja maalaamista ja mekin Jonin kanssa pääsimme maalaamaan sormimaalausta.

Esikouluiästä alkaen aloitetaan myös Tai Chin harjoitteleminen. Ilmankos kampuksellamme Tai Chi sujui niin mutkattomasti opiskelijoilta. Tai Chi vaatii keskittymistä ja äärimmäistä oman kehon hallintaan. Jokainen liike, käden heilautus ja asento ovat äärimmäisen tärkeitä ja tarkkoja tehdä. Kämmenet pitää olla oikein päin ja käsi pitää viedä tarpeeksi läheltä korvaa…. Taitolaji. Onneksi esikoululaisilla liikkeiden tekeminen ei kuitenkaan ollut tarkkaa, kunhan vaan heilui matkassa.

Päivämme päiväkodilla päättyi ulkoiluun, yhdessä lasten kanssa pallotteluun ja lopuksi vielä yhteiskuvan ottamiseen oman ryhmämme kanssa.

 

 

14.4. Tiistai

Aamusta suuntasimme toiseen esikouluun, joka oli

julkinen päiväkoti. Tämäkin päiväkoti oli erittäin 

siisti ja viihtyisän oloinen. Virikkeitä oli lapsille tarjolla täälläkin valtavasti ja samalla tavalla taideaineita painotettiin. Tällä kertaa 

vierailumme oli lyhyt muutaman tunnin 

mittainen, joten näimme ainoastaan 

aamupäivän toimintaa.

 

 

 

 

  

Iltapäivästä suuntasimmekin taas kiertelemään Hutongeille ja ostamaan viimeisiä tuliaisia, eli minun kohdallani lisää teetä. Ihan vaan vinkiksi, jos olet matkaamassa Pekingiin niin, kun jää Nanluoguxiangin metroasemalta ja tulee ulos uloskäynnistä E, pääsee suoraan viihtyisälle Hutong kadulle. Shichahain pysäkiltä on myös erittäin lyhyt matka kyseiselle alueella ja tämän aseman vieressä on upea järvi, jonka ympäristössä kannattaa kierrellä.  

  

15.4. Keskiviikko

Tiistai-iltana meille selvisi, että meillä onkin vapaapäivä, tai ainakin lähihoitajilla ja autopuolen opiskelijoilla. Lähdin sitten kiertelemään kaupunkia autopuolen opiskelijoiden kanssa ja päätimme käydä katsastamassa pilvenpiirtäjiä, joita ei hirveästi Pekingissä oikeastaan ole. Samalla reissulla eksyttiin Seren kanssa shoppailemaan poikien mennessä pelaamaan biljardia. Noin tunnin verran odottelimme Seren kanssa poikien pelin lopettamista ja sillä aikaa kaupunkiin oli noussut hiekkamyrsky. Kun tulimme biljardiluolasta kadulle, katseltiin ympärillemme, että mitä ihmettä täällä tapahtuu. Koko kaupunki oli ruskean pölyn peitossa (sitä pölyä siis oli ilmassa todella paljon) ja ihmiset juoksivat kadulla suu peitettynä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun hengityssuojalle olisi ollut käyttöä.

Olimme päättäneet käydä myrskystä huolimatta katsastamassa erään hienoksi kehutun kattoterassin. Parin metron vaihdon ja muutaman sadan metrin kävelyn jälkeen totesimmekin, ettei kyseistä ravintolaa enää ole eikä itse asiassa koko hotellia, jossa sen kuului olla… Tämä on hyvin tyypillistä Pekingissä, joten aina jos olet suunnitellut meneväsi johonkin ravintolaan tai baariin niin kannattaa selvittää etukäteen onko sitä enää olemassa. N. 2km kävelyn jälkeen hiekkamyrskyssä päädyimme Hutongiin, jossa jo edellisiltana olin käynyt ja suuntasimme syömään jo meille tuttuun Great Leap Breweryyn.  Hutongissa kävelyn ja Mojitojen jälkeen suuntasimme takaisin hotellille.

16.4. Torstai

Aamusta me lähihoitajat suuntasimme paikalliseen korkeatasoiseen vanhainkotiin. Vanhainkoti oli todella siisti ja vanhukset olivat mielestäni erittäin virkeitä, osa vähemmän, osa enemmän. Vanhukset lauloivat yhdessä, pelailivat pelejä ja tuntuivat olevan erittäin eloisia. Vanhainkodissa nuorimmat olivat 80-vuotiaita ja vanhimmat yli 100. Vanhukset tuntuivat olevan kovin kiinnostuneita meistä ja ihastelivat meidän kasvojamme ja käsiämme.

Osalla asukkaista oli oma huone, osassa huoneista oli 3 asukasta. Hoitajat vaikuttivat kiireettömiltä, joka tietysti loi osaltaan kotoista tunnelmaa.

Pidimme vanhuksille pienen viriketuokion tuolijumpan muodossa. Lisäksi näytimme miten tanssitaan perinteistä letkajenkkaa ja valssia. Eräs asukas halusi kokeilla valssia ja Joensuun Joni sai tanssikaverin vietäväkseen. Virikehetken päätimme minun esittämään lauluun, Romanssiin, joka sai Joensuun Mirjan kyynelehtimään.

Vanhainkodin kattoterassilla oli puutarha, jossa he itse kasvattavat yrttejä, mansikoita ja vihanneksia, joita he käyttävät ruoanlaitossa. Lounastimme vanhainkodilla ja pääsimme maistamaan heidän kasvattamistaan yrteistä valmistettuja dumplingeja.

Päivän päätteeksi teimme pikaisen kierroksen paikallisessa sairaalassa oppaamme/järjestäjämme Dingin ohjaamana. Kiersimme vain pikaisesti sairaalan kerroksesta kerrokseen, joiden aulassa hän esitteli, mistä osastoista on kyse. Ihan hirvittävästi se ei kyllä poikennut suomalaisesta terveyskeskuksesta/sairaalasta. Emme hirvittävästi tällä kierroksella nähneet, mutta saimmepahan vähän käsitystä sairaalasta kiinassa. 

Torstai-iltana meille oli järjestetty läksiäisillallinen, johon osallistui taas koulun ylin johto. Pöydät notkuivat kiinalaisia ruokia ja pakko sanoa, että kyllä perinteinen kiinalainen ruoka on hyvää.

Illallisen jälkeen päätimme vielä muutaman opettajan ja oppilaiden kesken käydä katsastamassa Karaoke baarin. Sieltä sai vuokrattua huoneen omalle porukalle, jossa oli sohvat ja suuri telkkari/valkokangas (en edes ajatellut kumpi se oli)  ja karaoke laitteet ja kappaleita löytyi laidasta laitaan vanhimmasta uusimpaan englannin kielellä. Hauska ilta hyvässä seurassa.

17.4. Perjantai

Viimeinen päivä kiinassa. Tämä päivä oli varattu shoppailulle ja pakkaamiselle. Lähdimme aamupäivästä käymään vielä helmimarketilla (Pearl Market) tekemässä viimehetken ostokset ja lounastamassa Subwayssa. Iltapäivästä päätimme osan porukan kanssa mennä piknikille, koska oli niin hyvä sää. Haimme lähistöltä kaupasta hedelmiä, mansikoita, patonkia, vähän juotavaa, maustettuja kanafileitä, croisantteja ja menimme istuskelemaan lähi puistoon, jossa muutama pikkukiinalainen (lapsia tarkoitan) kävi heittelemässä meitä kukkien terälehdillä. Oli heidän mielestään ilmeisesti aika hauskaa, ja kyllähän se toki meitäkin vähän huvitti. Vihdoin ja viimein kun laukut oli kokonaisuudessaan pakattu, saikin alkaa jännittää paljonkohan siinä mahtaa olla liikaa painoa. Onneksi eräällä meistä oli matkassa matkapuntari, jolla saatiin laukut punnittua ja eihän sitä painoa ollutkaan kun 18 kg! Tämän jälkeen piti siirtää käsimatkatavaroista painavampaa ruumaan menevään ja kevyempää käsimatkaan.

Ilta päätettiin katsomalla leffa, The Woman in Black. Piristävä, kevyt reissun päätös ja nukkumaan meno leffa (huomaa sarkasmi äänessä).

 

18.4. Lauantai

Aikainen herätys ja lähtö.

Onnellisuuden tunne hiipi sisälle, kun tiesi, että vielä illalla sitä ollaankin kotona!

Lentomatka meni hyvin ja sain jopa vähän nukuttua. Ja laukkukin painoi 22kg, joten vieläkin olisi mahtunut tavaraa kyytiin.

Kun kone laskeutui Suomeen, lähestulkoon tärisin onnesta. Kotona ollaan! <3

Kaikin puolin hieno reissu, uusia kokemuksia ja tuli opittua paljon uudesta kulttuurista. Kiitokset tällaisesta reissusta kuuluu Amistolle, opettajille, Dingille, kiinan koululle, opettajille, oppilaille ja muille järjestäjille matkakumppaneita unohtamatta! Jospa se yhteistyö jossain muodossa vielä kyseisten koulujen välillä vielä jatkuisi.

-Kati-

6.4.-12.4. Kulttuuriviikko

6.4. Maanantai

Vapaa päivä. Kiinassa on hautojen lakaisupäivä.

Lähdettiin kiertelemään kaupungille, tutustumaan lähemmin ruokakatuun, joka on täynnä ruokakojuja. Sieltähän olisi löytynyt isoja paistettuja skorpioneja, hämähäkkejä ja käärmeitäkin, mutta niitä emme rohjenneet maistamaan. Päivä kului rennosti kaupungilla kierrellen ja shoppaillen.

7.4. Tiistai

Koulussa kulttuuriin tutustumisviikko koko meidän poppoolla joensuulaisten kanssa. Päivä kului askarrellessa suomen ja kiinan liput taittelemalla ja leikkailemalla. Tehtiinpä myös värikkäät lumihiutaleet ja opeteltiin nätti koristeellinen sidontatekniikka lumihiutaleeseen kiinnitettävään naruun.

8.4. Keskiviikko

Päivät kulttuurin parissa jatkuu. Opettelimme maalaamaan perinteisellä kiinalaisella maalaustekniikalla pieniä lintuja riisipaperille sekä kirjoittamaan kiinalaisen kirjaimin (kalligrafia) sanat ”ikuisesti” ja ”rakkaus”. Pakko myöntää, että kirjoitustekniikka on kaikkea muuta kuin yksinkertainen ja helppo.

 

 

9.4. Torstai

 Aamupäivällä päästiin tutustumaan Tai Chin alkeisiin ja iltapäivällä opettelimme valmistamaan teetä oikeaoppisesti sekä pääsimme hieman maistelemaan eri teelaatuja. Teen valmistaminen perinteiseen kiinalaiseen tapaan on aikaa vievää puuhaa, lähestulkoon taidetta. Muutaman oppilaan kanssa kävimme illallistamassa Sanlitun kadulla (tunnettu baari ja ravintola alue) ja tutustumassa iltaelämään, ja hauska iltahan meillä olikin.

10.4. Perjantai

Saimme perjantain viettää valitsemallamme tavalla kulttuuriin liittyen. Niinpä aamupäivällä suuntasimme osan porukan kanssa luonnon historian museoon, jossa nähtiin mm. täytettyjä eläimiä, fossiileja ja dinosauruksien luita. Kulttuuriin tutustumista jatkettiin kiertelemällä pientä hutongia ympäriinsä, joka oli täynnä katuruokakojuja ja hedelmien myyjiä. Kati kävi testaamassa akupunktion. Alkuillasta suunnattiin isolla porukalla Sanlitun kadulle illallistamaan Let’s Burgeriin, jossa oli todella hyvät hampurilaiset, lähestulkoon best we ever had! Siitä ilta meidät johdatteli muutaman mutkan kautta Salsa Caribeen salsailemaan ja tanssimaan!

11.4. Lauantai

Sateinen päivä, joka muuttui iltaa kohti ukkoseksi. Päivä meni lähestulkoon lepäillessä ja toipuessa salsan rytmeistä. Ensimmäinen päivä, jolloin tuli kunnolla levättyä ja otettua rennosti katsomalla elokuvaa hotelli huoneessa. Illallinen hankittiin lähikujan ruokakojusta: frittikanasuikaleita. Samalla reissulla kastuttiin läpimäriksi kaatosateessa. Enää on viikko jäljellä Kiinan maalla.

12.4. Sunnuntai

Aamupalan jälkeen suunnattiin Aquariumiin. Koska Pekingin eläinpuiston Aquarium tuntui hintavalta, eikä sinne olisi päässyt kuin ostamalla ensin pääsylipun jo nähtyyn kehnoon eläinpuistoon, päätettiin suunnata toiseen, Blue Zoo Aquariumiin. 120rmb pääsymaksu kyseisestä paikasta osoittautui kuitenkin hieman ylihinnoitelluksi paikan pienuuteen ja nähtävillä olevien merenelävien suhteen. Illalla kävimme meidän Porvoon porukan kanssa ryhmäillallisella japanilaisessa ravintolassa Hatsunessa, joka kyllä osoittautui joka euron/rmb:n arvoiseksi! 

3.-5.4. Pingyaon reissu

3.4. Perjantai

Nopean lounaan jälkeen hyppäsimme muutaman opiskelijan ja opettajien kanssa auton kyytiin ja aloitimme matkamme kohti Pingyaoa. Olimme varanneet auton ja kuljettajan etukäteen. Ajomatka Pekingistä Pingyaoon kesti 7 tuntia ja matkalla tuli nähtyä monenlaista maisemaa ja asutusaluetta. Maasto on erittäin kuivaa, hiekkaista ja savista. Siitä huolimatta, että maaperä on kuivaa, oli matkalla paljon peltoja ja viljelmiä. Ihmiset käänsivät peltoja kuokkimalla ja asutukset olivat todella alkukantaisen näköisiä. Osa ”taloista” ja itse asiassa kokonaisia kyliä oli rakennettu tähän saviseen maaperään. Asumukset olivat siis louhittu savisiin kukkuloihin ja vuoriin ja osa taloista oli ränsistyneitä tiilirakennelmia. Kylät näyttivät autioilta, mutta pelloilla työskentelevistä ihmisistä päätellen ne olivat kuitenkin asuttuja. Näiden ihmisten leipä ei taida olla helposti saatavissa.

Saavuttuamme Pingyaoon pääsimme majoittumaan Fengyanjianguo hotelliin. Hotellin henkilökunta ei kyllä liiemmin puhunut englantia, mutta netin kautta varattu ja etukäteen maksettu varaus helpotti sisään kirjautumista.

4.4. Lauantaina

Kunnon yöunien jälkeen kuljettajamme saapui hakemaan meitä aamulla klo 9.00 hotellilta ja suuntasimme kohti Mianshan vuoria. Ajomatka Pingyaosta Mianshaniin kestää noin tunnin. Mianshanin vierailijakeskuksesta saimme hankittua liput ja hyppäsimme bussin kyytiin, joka kuljetti meidät vuoren nähtävyyksille. Vuorella kulkee busseja tiettyä reittiä, jonka varrella voi hypätä nähtävyyksien kohdalla pois kyydistä ja jatkaa myöhemmin matkaa toisella bussilla. Vuorelle mentäessä on hyvä hankkia kartta alueesta, sillä siellä on paljon nähtävää ja osa nähtävyyksistä poikkeaa sivummalle bussireitistä. Bussit kulkivat klo 20.00 asti.

Aamupäivä oli erittäin sumuinen ja näkyvyys oli ehkä noin 3metriä. Koska vuoren rinteellä tiet ovat välillä hyvin kapeita ja mutkikkaita, bussit tööttäilivät äänimerkiksi vastaantuleville busseille, jotteivät ne törmäisi mutkissa, koska näkyvyys todellakin oli heikko.

Ensimmäinen pysähdyksemme oli Dragons Head Tempel. Temppelissä oli muutama erilainen ”huone”, joissa mm. oli paholaisia ja toisissa hyviä jumalia. Lisäksi pysähdyimme ihastelemaan 13 kerroksista temppeliä ja kiipesimme temppelin huipulle. Temppelit ovat todella kauniita ja niiden sijainti on henkeäsalpaava.

Seuraavaksi otimme kyydin päätepysäkille, jossa lounastimme purkkinuudelin merkeissä. Ostimme todellakin purkkinuudeleita ja myyntipisteellä saimme kiehuvaa vettä, jolla saimme aikaan nuudelikeiton. Vaikka ateria oli halpaa ja purkista, se oli hyvää. Mausteinen ja kuuma nuudelikeitto lämmitti kivasti kylmänä päivänä.

Tältä päätepisteeltä lähtee vaellusreittejä ja niinpä lähdimme kiertämään luonnonpuistoa pienen joen myötäisesti. Joen vesi valuu vuoren huipulta ja on jäätävän kylmää. Puisto on todella kaunis, mutta se oli täynnä ihmisiä ja siitä oli tehty turistinähtävyys. Vielä ennen pois lähtöä päätimme kiivetä vuoren rinnettä ylös ja ihastella maisemia ylhäältä käsin. Sumu oli onneksi jo hieman laskenut ja näkyvyys parantunut. Maisemat lähestulkoon vuorenhuipulta ovat kirjaimellisesti päätähuimaavat. Uskomatonta miten temppeleitä on rakennettu niin ylös vuoren seinämiin.

Palasimme hotellille Pingyaoon illalliselle ja sen jälkeen siirryimme untenmaille.

5.4. Sunnuntai

Aamulla lähdimme tutustumaan Pingyaon vanhaan kaupunkiin. Aamulla ei vielä kaupungilla ollut paljoa ihmisiä, mutta päivän edetessä kaupunki alkoi olla täynnä turisteja. Kaupunki on täynnä pieniä putiikkeja, jotka on turisteille suunnattuja, mutta enemmän irti saa museoista, joihin pääsee ostamalla vierailijakeskuksesta lipun. Vanha kaupunki on kaunis ja laaja ja siellä riittää nähtävää ja syötävää vaikka kokopäiväksi. Turistien paljous alkaa pidemmän päälle väsyttämään. Koska meidän piti palata Pekingiin illaksi, hyppäsimme iltapäivästä auton kyytiin ja aloitimme paluumatkan Pekingiin, taas oli 7tunnin ajomatka edessä. Toinen opettajistamme, joka aloitti reissun meidän kanssamme, aloittaa aamulla kotimatkan Suomee